Turvallisuus paranee arjen valinnoilla
Parhaat turvallisuusparannukset eivät tule aina esihenkilöiltä tai turvallisuusasiantuntijoilta. Henkilöstön arjen pienet valinnat ovat usein erittäin tärkeitä, sanoo Terrafamen turvallisuuspäällikkö Eeva Nurmi.
Kaivosväki tekee nuo arjen valinnat yhä useammin oikein, sillä työtapaturmien määrä on vähentynyt lyhyessä ajassa roimasti. Tukesin tilastot kertovat, että vähintään yhden päivän poissaolojen määrä tehtyä työtuntia kohden on pudonnut alle kuudesosaan vuosituhannen alusta. Viimeinen kuolemaan johtanut onnettomuus Suomessa toimivassa kaivosteollisuudessa on tapahtunut seitsemän vuotta sitten.
Vuosia kestäneen hyvän kehityksen moottorina on ollut yritysten systemaattinen turvallisuustyö. Esimerkiksi Terrafame on kehittänyt turvallisuutta sekä vahvoilla periaatteilla että käytännön toimenpiteillä koko tuotantoprosessissa kaivokselta akkukemikaalitehtaalle kuten myös tuotantoa tukevissa toiminnoissa kuten kunnossapidossa.
Periaatteisiin kuuluu muun muassa, että turvallisuusasiat ennakoidaan jo töiden suunnitteluvaiheessa ja työtehtävä toteutetaan ainoastaan, mikäli se voidaan tehdä turvallisesti.
Käytännön askeleita ovat esimerkiksi, että poikkeamailmoitusten perimmäiset syyt tutkitaan, niistä otetaan opiksi ja turvallisuusohjeiden laiminlyönteihin puututaan välittömästi. Samoin yhtiö kehittää turvallisuuskäytäntöjä jatkuvasti, kun pieniäkin parannustarpeita huomataan.
Koko henkilöstö turvapuistossa oppimassa
Terrafamen yksi ylpeydenaihe on turvapuisto, jossa henkilöstö voi harjoitella käytännössä turvallisuuteen liittyviä asioita.
Kyseessä on yhdeksästä parakista tehty kokonaisuus, jossa on 30 erilaista rastia. Kävijä voi tehdä esimerkiksi alkusammutusharjoituksen ja etsiä mallinuken varusteista puutteita.
”Tuollainen oppiminen on ihan eri juttu kuin katsoa neukkarissa power point -kalvoja. Viime vuonna yhtiön jokainen 850 työntekijää ylintä johtoa myöten kävi turvapuiston läpi”, sanoo Nurmi.
Kumppanit yhtä tärkeitä kuin oma väki
Suurilla teollisuusyrityksillä turvallisuuskäytännöt ovat poikkeuksetta hyvässä kunnossa. Sen sijaan alihankkijoiden tapaturmaluvut ovat usein heikommat. Näin on ollut monena vuotena Terrafamellakin.
”Tapaturman sattuessa on ihan sama, mitä takissa lukee. Siksi olemme kiinnittäneet kumppaneihin nyt erityistä huomiota, ja kumppaneiden tapaturmataajuus onkin pudonnut lähes samalle tasolla kuin omamme”, sanoo Nurmi.
Teollisuudessa kumppaniyritysten edustajia on erityisen paljon etenkin huoltoseisokkien aikaan. Silloin kumppaniyritysten henkilöstö käy läpi turvallisuusperehdytyksen. Lisäksi Terrafamen turvallisuusbonukseen lasketaan myös alueen urakoitsijoille mahdollisesti tapahtuneet tapaturmat.
Turvakeskustelu kerran vuorossa pitää lääkärin loitolla
”Yhtiön oman ja kumppaneiden henkilöstön jatkuva tietoisuus työhön liittyvistä riskeistä on tosi tärkeää turvallisen työn kehittämisessä”, sanoo Eeva Nurmi.
Siksi jokainen toimihenkilö pitää vähintään yhden turvallisuuskeskustelun viikoittain tai vuorokierron aikana. Keskustelun ajaksi työt pysäytetään ja käydään läpi positiivisia havaintoja sekä mahdollisia puutteita.
Esimiehet ovat turvallisuuskulttuurin rakentamisessa suuressa roolissa, sillä heidän suhtautumisensa heijastuu koko joukon asenteisiin. Esimiesten testin paikka on erityisesti silloin, kun aikataulut ovat tiukoilla. Esimiesten pitää ymmärtää, että turvallisuusajattelu ei vaaranna aikatauluja, vaan pikemminkin tukee niiden toteutumista.
”Ei työ tapahdu nopeammin sillä, että joku huutaa tahtia. Kun turvallisuutta mietitään pikku hetki, työkin tehdään yleensä fiksummin. Sählääminen vähenee ja turvallisuutta sekä tehokkuus lisääntyvät”, sanoo Eeva Nurmi.
Entä miten sitten turvallisuuspäällikkö näkee käytännössä turvallisuuskulttuurin muutoksen ja alussa mainitut arjen valinnat? Onko mikään muuttunut sen jälkeen, kun hän aloitti työssään vuoden 2017 helmikuussa?
”Enää ei pidä sanoa, että laita kypärä ja lasit. Tänä päivänä henkilöstö ymmärtää, että niitä käytetään itseä varten eikä siksi, että esimies on käskenyt.”
