Kaivosalan viestintäpilottihanke: Yhteistyö tarpeen kaivosmaakuntien tunnettuuden vahvistamiseksi

Valtakunnallinen Kaivosbarometri kertoo, että kaivosalan vetovoima opiskelu- ja työpaikkana on vähäinen. Harvat tietävät, mitä ammatteja ja tehtäviä ala tarjoaa. Modernin kaivostoiminnan koko kuva on kansalaisten mielissä kapea.

Työvoiman saamisesta voi tulla lähivuosina entistä kriittisempi kasvun este, kun ikäluokat pienenevät.

Siksi toimialan on tärkeää kuulua ja näkyä sekä osata perustalla olemassaoloaan faktoilla. On tärkeää tuoda aiempaa rohkeammin esiin omaa osaamista sekä osallistua alaa koskevaan keskusteluun.

Maakuntaliitot koordinoimaan

Kaivosteollisuus ry:n koordinoimalla Kaivosalan viestintäpilottihankkeella kartoitettiin alan viestinnän kehitystarpeita ja keinoja vahvistaa alueellisesti sidosryhmien välistä keskustelua. Keskeinen kysymys oli juuri edellä mainittu vetovoiman lisääminen.

Viestinnällinen yhteistyö on lisähaaste, koska niin yritykset, oppilaitokset kuin eri viranomaisetkin ovat kiinni omien tehtäväkenttiensä vaatimuksissa. Toimijoiden viestintäresurssit ovat pääsääntöisesti niukat.

Maakuntavetoista yhteistyötä voitaisiin kuitenkin tehdä ainakin kolmella alueella: viestintäosaamisen kehittämisessä, toimijoiden keskinäisen tiedonkulun parantamisessa ja toteutettaessa maakuntatason projekteja.

Maakunnille omat kärkiviestit

Hankkeeseen osallistui sekä Pohjois-Karjalassa että Kainuussa yritysten, oppilaitosten, viranomaisten ja aluehallinnon edustajia.

Hankkeen työpajoissa keskusteltiin vilkkaasti alueen vahvuuksista ja haasteista kaivosalalla. Tavoite oli löytää kummallekin alueelle ns. kärkiviestit, jotka kertovat kansantajuisesti alan mahdollisuuksista maakunnassa.

Vaikka hankkeessa haettiin keinoja kehittää nimenomaan kaivosalasta viestimistä, oli yksi johtopäätös, että viestintäyhteistyön lisääminen muiden toimialojen kanssa on järkevää.

• Maakunnan vetovoima syntyy yhtä toimialaa laajemmista asioista.
• Yhteistyö muiden alojen kanssa esimerkiksi opiskelupaikkojen vetovoiman lisäämiseksi voisi kantaa hedelmää.

Hankkeessa kuvattiin myös maakunnallisen viestimisen kehittämispolku, joka kattaa neljä osa-aluetta: rakentavan dialogin keinot, ennakoiva toimintamalli, osaamisen kehittäminen ja maakuntatason näkökulman ylläpitäminen.

Rakentavan dialogin keinoja hyödyntäen kaivosalan toimijat voivat olla perustellusti ylpeitä tekemisestään arvostaen samalla keskustelukumppaneita, jotka katsovat alaa eri näkökulmasta. Kaivosalan soisi nostavan nykyistä enemmän esiin omia vahvuuksiaan.

Hankkeelle myönnettiin AKKE-rahoitusta Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitoista.

Lisätietoja:
Linda Smids, vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija, Kaivosteollisuus ry
linda.smids(at)teknologiateollisuus.fi