Esimiehet avainasemassa turvallisuuden kehittämisessä

Esimiehet avainasemassa turvallisuuden kehittämisessä

artyom korshunov
Kaivosturvallisuus on kehittynyt vuosien aikana systemaattisin askelin. Hyvää kehitystä selittää pitkäjänteinen työ turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Esimiehillä on keskeinen rooli kulttuurin vahvistamisessa.

Työtapaturmien määrä on vähentynyt kaivosteollisuudessa kiitettävällä vauhdilla jo vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi viimeisestä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta on jo viitisen vuotta.

Osa hyvästä kehityksestä johtuu toki työturvallisuuden yleisestä paranemisesta, johon ovat vaikuttaneet muun muassa teknologian kehittyminen ja lainsäädäntö.

Kaivosalalla yksi suurista muutosvoimista on oikeaan suuntaan kehittynyt turvallisuuskulttuuri.

 ”Kulttuurimuutosta on tukenut ulkomaisten kaivosyhtiöiden tulo, vaikka suunta oli hyvä jo ennen niiden tuloa. Suurilla kansainvälisillä toimijoilla on ollut kova vaatimustaso ja vahvat resurssit”, sanoo Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan sihteeri Pertti Kortejärvi, jolla on yli 20 vuoden kokemus turvallisuudesta ja riskienhallinnasta.

Kortejärvi kiittää kaivosalaa siitä, että alan kvartaali on pidempi kuin monilla muilla toimialoilla. Pysyvän turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii nimittäin pitkäjänteisyyttä. Järkevät toimintamallit motivoivat ihmisiä, kun ne alkavat tuottaa tuloksia.

Työturvallisuus on asia, jossa työnantajan ja -tekijän intressit yhdistyvät vahvasti.

”Turvallinen työ on hyvin suunniteltua eikä siinä tule kiireen tunnetta. Silloin työ on myös tuottavaa, koska siinä ei ole häiriöitä”, sanoo Kortejärvi.
 

Esimiehillä tärkeä rooli

Moninaiset alihankintaketjut ovat yksi monen teollisuusalan yleinen turvallisuushaaste. Teollisuusyritykset käyttävät paljon kumppaneita, koska niiden avulla saadaan erikoistunutta osaamista ja joustavuutta.

Hyötyjen kylkiäisenä teollisuus on saanut viestintähaasteen. Jos tuotantolaitoksella on sata omaa työntekijää, voi siellä olla yhtä monta urakoitsijan työntekijää. Kumppanit eivät ole yleensä samassa sähköisessä verkossa, joten viestien saaminen kumppaneiden työntekijöille on erityisen haasteellista. Aivan helppoa viestiminen ei ole omallekaan henkilöstölle.

”Lähiesimiehillä on tärkeä rooli siinä, että turvallisuuden merkitys välittyy kaikille. Kaikki suuret yhtiöt toki panostavatkin esimiesten valmennukseen”, sanoo Kortejärvi.

Henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun on yksi keino hyvien käytäntöjen viemiseksi arkeen. Ruotsissa uusista toimintatavoista keskustellaan yhdessä, mikä vie aikaa, mutta nopeuttaa toimeenpanoa. Suomalaiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut Ruotsia enemmän ylhäältä ohjeistaminen, vaikka täälläkin keskustelu on toki lisääntynyt. Pelkästään ylhäältä tuleva ohjeistus lisää helposti muutosvastarintaa.

”Silloin työntekijät kokevat helposti, että ohjeistus ei vastaa työtä. Jos ohjeistusta ei voi noudattaa, laskee kunnioitus koko turvallisuuskulttuuria kohtaan”, pohtii Kortejärvi.
 

Turvallisuusviestit jokaiseen kanavaan

Kaivokset menestyvät hyvin teollisuusalojen välisessä turvallisuusvertailussa, vaikka olosuhteet ovat jopa keskivertoa haastavammat. Kaivokset ovat nimittäin eräänlaisia pikkukaupunkeja, joissa on itse kaivoksen lisäksi yleensä esimerkiksi rikastamo, autokorjaamo, ravintola ja paljon liikennettä.

Hyvää turvallisuuskehitystä selittää se, että asiaan on suhtauduttu vakavasti jo vuosikausia. Esimerkiksi Bolidenin Kevitsan kaivoksella seitsemän henkilöä tekee täysipäiväistä työtä turvallisuuden eteen.

”Turvallisuus lähtee kuitenkin meistä jokaisesta itsestämme. Me teemme yhdessä työpaikoista turvallisempia”, sanoo Kevitsan kaivoksen turvallisuuskehittäjä Niko Oksanen.

Oksasen mukaan jatkuva viestintä on avainasemassa turvallisuuden kehittämisessä. Bolidenilla turvallisuusorganisaatio lähettää joka torstai kaikille terveys- ja turvallisuustiedotteen. Tiedotteessa käsitellään tapaturmia ja ”läheltä piti”-tapauksia. Turvallisuustiimi kokoaa tiedotteen käymällä päivittäin läpi edellisen 24 tunnin tapahtumat.

Lisäksi jokaiselle kuukaudelle on valittu oma turvallisuusteema. Esimiehet käyvät kuukausiteeman läpi turvavartissa. Teemat pyörivät myös henkilöstötiloissa olevilla infotauluilla.

Kaikki turvallisuustiedotteet menevät myös urakoitsijoille.

”Pidän tosi hyvänä sitä, että myös urakoitsijat jakavat meille tietoa siitä, mitä alalla on tapahtunut. Näin viestintä toimii aidosti kaksisuuntaisesti”, sanoo Oksanen.
 

Kaivosturvallisuutta alan yhteistyönä

Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnalla (KTN) on ollut tärkeä rooli hyvän turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Kyseessä on alan yritysten vapaamuotoinen yhteisö, joka vaihtaa kokemuksia parhaista käytännöistä.

Kaivosalalla yhteistyön kehittäminen on sikäli helppoa, että alan yritykset eivät pääsääntöisesti ole suoranaisia kilpailijoita. Esimerkiksi nikkelikaivos ja kultakaivos eivät kilpaile keskenään.

Yhteistyön avoimuudesta kertoo muun muassa se, että KTN järjestää joka kuukausi turvatunnin, jossa eri kaivosten edustajat ja Tukes käyvät läpi esimerkiksi ”läheltä piti”-tapauksia. Tilanteisiin johtaneita juurisyitä pohditaan turvatunnilla avoimesti.

”Kun jaamme tietoa avoimesti, voimme oppia yhdessä. En ole muutenkaan kohdannut tilannetta, jossa en olisi saanut turvallisuuteen liittyviä ideoita muilta kaivoksilta”, sanoo Niko Oksanen, joka on vuoden alusta toiminut KTN:n puheenjohtajana.

KTN edistää turvallisuutta myös erilaisilla kehityshankkeilla sekä kommentoimalla alaan liittyviä lakihankkeita.

Kaikki yhteistapahtumat ovat tärkeitä oppimisen kannalta. Esimerkiksi KTN:n syyspäivillä käsitellään tapaturmatilastoja ja pureudutaan yksittäisten tapausten taustoihin. KTN suunnittelee erityistä seminaaria myös urakoitsijoille, joilla on merkittävä rooli kaivoksilla.