Bongaa harvinaisia lintuja rikastushiekka-alueella
Yaran kaivosalue Siilinjärvellä on kokonaisuutena noin 3000 hehtaarin kaivosalue, josta saadaan kaikelle elolliselle elintärkeää fosfaattia pääasiassa lannoitteiden raaka-aineeksi. Avolouhoksen ja läjitysalueiden jälki näkyy maisemassa vääjäämättä.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta vajaa puolivuosisataa sitten toimintansa aloittanut kaivos on kuitenkin oikeassa paikassa. Juuri fosfaattipitoisuutensa ansiosta alue on aiemmin ollut rehevää maanviljelysaluetta, eikä se sen vuoksi kätke sisäänsä suurta joukkoa harvinaisia lajeja, joiden olemassaolo olisi kaivoksen vuoksi uhattuna. Kaivoksen vaikutukset biodiversiteettiin ovat siis vähäiset, vaikka eivät olemattomat.
Biodiversiteettiin kaivoksella on myös positiivisia vaikutuksia. Kaivosalue on muokannut maisemaa mutta samalla luonut uusia, erityisiä luontotyyppejä. Vanhalla rikastushiekan läjitysaltaalla Raasiossa toimii lintutorni, jolla kuka tahansa voi bongata myös monia harvinaisuuksia. Raasiossa toimii myös paikallisen lintuyhdistys Kuikan rengastusasema.
Nykyisin rikastushiekkaa pumpataan Mustin alueelle, jolla on laajoja aromaisia hiekkakenttiä ja pari kilometriä kahlaajille sopivia jokisuistoihin ja matalaiin merenrantoihin verrattavia alueita.
Rikastushiekkaa syntyy Siilinjärvellä apatiitin tuotannon yhteydessä noin kymmenen miljoonaa tonnia vuodessa. Siksi läjitysaltaat ovat huomattavan kokoisia alueita.
Läjitysalueet sopivat oivallisesti siivekkäiden levähdyspaikoiksi, koska suurella osalla alueesta on liikkumiskielto. Lintuyhdistys Kuikan mukaan altaat ovat Sisä-Suomen parhaimpia paikkoja nähdä eri kahlaajalajien edustajia. Alueella on nähty muun muassa aavikkotylli, eskimosirri, siperiankurmitsa ja taigauunilintu. Kaikki lajeja, jotka vain harva suomalainen tunnistaa kuvasta.
”Olemme raivanneet rantoja yhteistyössä lintuyhdistyksen kanssa sellaiseksi, että kahlaajat viihtyvät siellä”, sanoo Siilinjärven kaivoksen ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen.
Siirtoistutuksia laajennuksen alta
Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi kesäkuussa Yaralle luvan uuden louhoksen avaamiseen. Tulevan louhoksen alueelta yhtiö siirtää yhteistyössä paikallisen ELY-keskuksen ja asiantuntijabiologin kanssa rauhoitettuja idänlehväsammalta ja valkolehdokkia laajennuksen alta.
Laajennuksen vuoksi Yara tarvitsee myös lisää tilaa rikastushiekalle ja sivukivelle. Tilatarvetta vähentää vuonna 2017 käyttöönotettu pastalaitos eli rikastushiekan sakeutuslaitos.
”Laitos erottelee vettä rikastushiekasta, minkä vuoksi läjitys voidaan tehdä isompaan kulmaan. Näin voimme korottaa olemassa olevia alueita, mikä vähentää tarvetta uusille alueille”, sanoo Luukkonen.
Rikastushiekasta erotettu vesi johdetaan takaisin rikastamon prosessivesikiertoon.
Miten sitten kaivoksen ympäristöpäällikkö suhtautuu julkiseen keskusteluun biodiversiteetistä?
”Luonnon monimuotoisuus on saanut mediassa yllättävän vähän palstatilaa, jos sitä vertaa vaikkapa ilmastonmuutokseen. Ne ovat kuitenkin vahvasti kytköksissä toisiinsa, joten toivoisin, että monimuotoisuus nousisi marginaalista korkeammalle”, sanoo Luukkonen.