Kahlaajat viihtyvät kaivoksen altailla
Valkoperäsirri on tähän mennessä ollut Outokumpu Oy:n Kemin kaivoksen vieraista harvinaisin. Tuo yleensä Kanadan pohjoisilla saarilla ja Etelä-Amerkassa Andien itäpuolella viihtyvä lintu on nähty Suomessa vain muutamia kertoja.
”Kaivoksen altailla tehtiin toinen havainto Suomessa. Olen nähnyt täällä myös valkosiipitiiran, ja on täällä nähty myös Lunni”, kertoo Kemi-Tornion lintuharrastajien varapuheenjohtaja Jouko Kärkkäinen.
Kemin kaivos sijaitsee tarkkaan ottaen Keminmaassa Elijärvellä. Euroopan ainoa kromikaivos on osa ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Perämeren pohjukassa. Kaivoksella työskentelee yhteensä noin 550 Outokummun ja alihankkijoiden työtekijöitä.
Noin kolmen neliökilometrin allasalueella on yleensä rauhallista, sillä alue on suljettu satunnaisilta ohikulkijoilta ja kaivoksen oma väki liikkuu altailla lähinnä tarkistustöissä. Tänä vuonna liikettä on tosin ollut normaalia enemmän seiska-altaan korotustöiden takia.
”Ei se työ ole vaikuttanut mitenkään lintuihin, sillä alue on niin iso. Lintujen elämä on yleensäkin yhtä häiriötä, jossa ihminen on pieni tekijä”, pohtii Kärkkäinen.
Parhaita lintupaikkoja Meri-Lapissa
Prosessivesistä 95-97 prosenttia on kierrätettyä. Vesi tulee altaille rikastushiekan mukana, hiekka laskeutuu ja vesi valuu selkeytysaltaille. Sieltä vesi menee pumppaamon kautta takaisin rikastusprosessiin. Koska kyseessä on oksidimalmi, vedessä ei ole liuenneita metalleja.
”Suovaltaisen alueen maapohjasta nousee turvelauttoja vedenpintaan. Ne luovat hyvän pohjan linnuille. Kesällä lautat toimivat myös typenpoistajana. Typen pitoisuus onkin kesäisin noin viidesosa talveen verrattuna”, sanoo Outokummun ympäristöinsinööri Maija Mehtälä.
Kosteat turvelautat ja rannassa olevat sammalmatot ovat linnuille oivallisia pikaruokaloita.
”Niille kertyy paljon hyönteisiä, jotka vetävät muun muassa pikkutyllejä ja tyllejä ruokailemaan vesirajaan. Tämä onkin parhaita lintupaikkoja Meri-Lapin alueella”, sanoo Kärkkäinen.
Alueella on tavattu 170 lintulajia ja 50 pesivää lajia. Altailta löytyy säännöllisesti esimerkiksi kuikkia, ruskosuohaukkoja ja keltavästäräkin ja ruokokerttusen kaltaisia pikkulintuja.
Onpa lähistöltä myös merikotkan pesä, ja kalasääksi käy säännöllisesti ruokailemassa altailla. Alueella olevasta Iso-Ruonanojasta on tiettävästi nostettu aikanaan altaisiin muun muassa haukia ja ahvenia.
”Kaloja on lähetetty aikanaan myös tutkittavaksi ja ne on todettu turvallisiksi syödä. Tänä keväänä teimme jälleen koekalastuksia ja saamme tuoretta tietoa näytteistä piakkoin”, sanoo viestintäpäällikkö Niina Kostiander.
Pääskyhotelli odottaa asukkeja
Pääskyt ovat pesineet vuosikausia kaivosalueella olevissa rakennuksissa. Viime keväänä Outokumpu rakensi allasalueelle myös pääskyhotellin, jossa on 48 pesäkoloa rakennuksia rauhallisemmalla alueella. Hotellia varten tehtiin suunnitteluvaiheessa tarkat lujuuslaskelmat, joilla varmistettiin, että hotellimainen rakennelma pysyy pystyssä kovimmillakin myrskyillä
Ensimmäisenä pesimäkautena tutut rakennukset voittivat silti hotellin. Outokummulla tiedetään kuitenkin, että uuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Ensi keväänä onkin tarkoitus houkutella tämän vuoden poikasia pääskyhotelliin soittamalla räystäspääskysten pesintä-ääniä hotellin liepeillä.
Kuvaaja: Jouko Kärkkäinen