luvat

Suomessa kaivostoiminta on tiukasti säädeltyä

12.5.2021 klo 8.57

Peter Brandt ja Jouni Sarkkila antoivat  mielipidekirjoituksessaan (HS 1.5.) kuvan, että kaivosten rakentamista ei juurikaan säädeltäisi eikä suunnitelmia tarkistaisi mikään riippumaton elin.

Todellisuudessa kaivoksen perustamisvaiheessa tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi, kaava, ympäristö- ja vesitalouslupa, kaivoslupa ja lukuisia teknisiä lupia. Tämä vaihe vaatii minimissään kolme vuotta, mutta ei ole tavatonta, että prosessi kestää kymmenenkin vuotta.

Kaivannaisjätealueidenrakenteet on säädelty muun muassa EU-komission kaivannaisjätedirektiivillä sekä kaivannaisjätteiden vertailuasiakirjalla. Viimeksi mainitusta asiakirjasta on käynnissä moniosainen viranomaisen järjestämä koulutus toiminnanharjoittajille, asiaa tunteville konsulteille ja viranomaisille.

Patoviranomainen laatii parhaillaan opasta ympäristönsuojelurakenteiden suunnitteluun. Lisäksi seurataan kansainvälisiä ohjeita ja standardeja, kuten vastikään julkaistua Global Tailings Standardia. Kaivannaisjätealueiden suunnitteluun ja rakentamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulakia (2014) ja patoturvallisuuslakia (2009) eikä siis kaivoslakia, kuten kirjoittajat väittivät.

Kaivostoimintaa ja kaivannaisjätealueita koskeva luvitus etenee ympäristövaikutusten arvioinnista (yva) ympäristöluvitukseen. Yva-selostuksen riittävyyden arvioi paikallinen Ely-keskuksen viranomainen, joka antaa siitä riippumattoman perustellun päätelmän. Tämän perusteella Yva-selostusta tarpeen tullen täydennetään.

Kaivannaisjätealueiden suunnitelmat puolestaan tehdään (osaavien monialaisten konsulttien toimesta, ei geologien) ympäristöluvituksen yhteydessä. Patoviranomaisena toimiva Kainuun Ely-keskus lausuu patorakenteiden suunnitelmista nimenomaan patoturvallisuuden näkökulmasta ja paikallinen Ely-keskus puolestaan pohjarakenteista ympäristöturvallisuuden näkökulmasta.

Suunnitelmat tarkistaa siis useampi riippumattoman viranomainen. Kaivannaisjätealueiden rakentamista seuraa riippumaton valvoja - yleensä maanrakennuksen ammattilainen -, joka on paikallisen Ely-keskuksen hyväksymä. Valvoja raportoi rakentamisen edistymisestä Ely-keskukselle viikoittain.

Kaivannaisjätealueiden suunnittelu on täysin oman asiantuntemuksen ala. Siihen ei pelkkä yhdyskuntajätealueiden osaaminen riitä. Kaivannaisjätealueiden suunnittelussa tulee ympäristöturvallisuuden lisäksi aina ottaa huomioon patoturvallisuus. Näin ollen suunnittelussa mallinnetaan aina esimerkiksi suotoveden määrä ja tarpeen mukaan suunnitellaan veden talteenotto ja käsittely. Lisäksi aina vaaditaan stabiliteettilaskelmat, joiden mukaan suunnitelmia tehdään ja näin ollen patoturvallisuus voidaan varmentaa. Tähän työhön soisi Suomesta löytyvän nykyistä enemmän asiantuntemusta.

 

Hanna Lampinen
Ympäristöasiantuntija
Kaivosteollisuus ry

 

Teksti on julkaistu Helsingin sanomien Mielipide-palstalla 12.5.2021.