Boliden

Kaivosalan murrosta pitää nopeuttaa

Kaivosalalla on käynnissä historiallinen murros, jota ohjaavat digitalisaatio, sähköistyminen ja kiertotalous. Julkiseen kaivoskeskusteluun vaikuttavat kuitenkin vuosien takaiset mielikuvat. Osin siksi esiin on noussut veroratkaisuja, jotka pikemminkin hidastavat kuin nopeuttavat välttämätöntä kehitystä.

Meneillään oleva murros näkyy konkreettisesti monessa. Sähkö korvaa fossiilista polttoainetta käyttövoimana. Kun esimerkiksi kaivosyhtiö Boliden korvaa Kevitsan kaivoksella Sodankylässä 13 dieselkäyttöistä kiviautoa sähköisillä, säästyy polttoainetta yhtä paljon kuin 5000 henkilöauton sähköistämisellä. Samanlaiseen tavoitteeseen tähtää moni muukin investointi kaivoksilla.

Digitalisaatio puolestaan on lisännyt älyä niin koneisiin kuin prosesseihinkin. Nokia, Sandvik ja Telia kehittävät jo maailman ensimmäistä 5g-kaivosverkkoa. Kun data liikkuu tehokkaasti, turvallisuus ja tehokkuus paranevat, ja päästöt vähenevät.

Äly vähentää lihasvoiman tarvetta, mikä lisää kaivostyön kiinnostavuutta ja diversiteettiä. Esimerkiksi viisi vuotta sitten Terrafamella naisten osuus työvoimasta oli 7,7 prosenttia, mutta vuonna 2020 jo 10,5 prosenttia.  Uusista työntekijöistä naisten osuus on selvästi aiempaa suurempi.

Älykäs muutos tapahtuu kaivosten lisäksi koko mineraaliklusterissa malminetsinnästä lopputuotteiden valmistukseen saakka.

Uudistuminen vaatii kuitenkin päättäväisyyden lisäksi myös rahaa. Investoinneissa puhutaan kymmenistä ja jopa sadoista miljoonista euroista. Vain kannattavilla yhtiöillä on mahdollisuus tehdä tämän kokoluokan investointeja, joista hyötyy yhtiöiden itsensä lisäksi koko yhteiskunta.

Yhtiöiden kannattavuus vaikuttaa väistämättä uudistuksen nopeuteen. Tappiolliset uudistuvat hitaasti ja kannattavat yritykset nopeasti. Jos lainsäädäntö syö yritysten kannattavuutta, ohjaa se yrityksiä pahimmillaan päinvastaiseen suuntaan kuin päättäjät ovat toivoneet.

Jos kaivosalaa rasitetaan vääränlaisilla kustannuksilla kovan uudistumisaallon aikana, uudistuminen hidastuu. Tästä on nähty esimerkkejä Suomessakin. Lainsäätäjän onkin järkevää suunnitella verouudistukset ja muut säädökset niin, että ne vauhdittavat alan uudistumista.

Esimerkkejä väärästä vero-ohjauksesta on helppo luetella. Louhittuun tonnimäärään perustuva kaivosvero iskisi eniten niihin yhtiöihin, jotka tuottavat kilohinnaltaan edullisimpia tuotteita kuten kalkkia maantalouteen ja kunnalliseen vedenpuhdistukseen. Energiaveron tiukka kiristys iskisi yhtiöihin, jotka korvaavat fossiilista polttoainetta käyttäviä koneita sähköisillä ratkaisuilla. Liikevaihtoon perustuva kaivosvero puolestaan olisi epäoikeudenmukainen tappiollisia yhtiöitä kohtaan.

Yhteiskunnan ja kaivosteollisuuden tavoitteet yhdistyvät parhaiten ratkaisuilla, jotka tukevat teollisuuden uudistumista. Suomi on mukana EU:n elpymisrahastossa, jonka tavoitteena on muun muassa digitalisaation ja vihreän teknologian edistäminen. Noita varoja olisi kohtuullista ohjata myös kaivosten murroksen vauhdittamiseen. Samalla tavoin Suomen olisi järkevää rakentaa myös veroratkaisut positiivisen ohjauksen periaatteella niin, että yritysten kilpailukyky kehittyy ja yhteiskunnan tavoitteet täyttyvät.

Yhteiskunnan tavoitteisiin kaivosteollisuus vastaa muutenkin kuin maksamalla veroja ja tarjoamalla noin 7000 välitöntä työpaikkaa. Alan tuotteet ovat välttämättömiä modernin elämän mahdollistamiseksi, sillä metalleja ja mineraaleja tarvitaan esimerkiksi lannoitteisiin, sairaalalaitteisiin ja lypsyrobotteihin.

Jopa vihreä teknologia lisää kaivostuotteiden tarvetta. EU:n huoli onkin, että Eurooppa jää suurten maiden armoille kovenevassa raaka-ainekisassa. Emme myöskään voi ulkoistaa kaivostuotantoa hyvien ympäristövaatimusten ja työolosuhteiden Suomesta maihin, joissa sääntely on vähäisempää. Siksi on viisasta kehittää kaivosteollisuutta Suomessa.

Vastuullisuus on Suomessa toimivalle kaivosteollisuudelle kansainvälinen kilpailuase, jonka merkitys vahvistuu yhä. Siksi alalle on elintärkeää, että yhtiöt pystyvät investoimaan vastuullisiin ratkaisuihin entistä nopeammin.

Lähiyhteistyö on tärkeä osa kaivosteollisuuden vastuullisuutta. Tällä on erityistä merkitystä siksi, että kaivosyhtiöt toimivat pääsääntöisesti syrjäisillä paikkakunnilla, joilla suuria työnantajia on niukasti. Siksi alalle olisi tärkeää, että esimerkiksi mahdollisen kaivosveron tuotot ohjautuisivat toimialan kehittämisen lisäksi kaivospaikkakunnille.

 

Kirjoittajat:

Joni Lukkaroinen

Kaivosteollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja

Pekka Suomela

Kaivosteollisuus ry, toiminnanjohtaja