Kaivosteollisuus ry logo

Kaivosalan merkitys kasvaa, lainsäätäjä kurittaa

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava vihreä teknologia moninkertaistaa lähivuosina monien raaka-aineiden kysynnän. Kaivosten merkitys raaka-aineiden tuottajina onkin valjennut yhä useammalle. Samaan aikaan lainsäätäjä kaavailee kuitenkin rajoituksia, jotka vaikeuttaisivat etenkin malminetsintää merkittävästi.

Kaivosteollisuuden mielestä malminetsintä tulisi sallia suojelualueilla nykyisillä tiukoilla kriteereillä jatkossakin. Näin siksi, että suojelualueilla tehtävä etsintä voi auttaa löytämään esiintymiä, jotka ovat suojelualueen lähettyvillä. Kaivosteollisuus ry:n linjausten mukaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ei kuitenkaan tehdä malminetsintää eikä niihin perusteta kaivoksia.

Myös suunnitelmat velvoittavasta ekologisesta kompensaatiosta ovat alalle ennenaikaisia. Lainsäädännön pitäisi perustua pilotointiin kuten hallitusohjelmassa todetaan. Pilotointia ei kuitenkaan ole vielä edes aloitettu.

Sen sijaan vapaaehtoisia kompensaatioita alan yritykset ovat tehneet ja tekevät jatkossakin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Biodiversiteetin ohella ensi vuoden teemoja alalla ovat kiertotalous ja hiilineutraalius. Kiertotalous on yksi kaivosalan vahvuuksista, sillä metallit ja muut mineraalit ovat lähtökohtaisesti suurelta osin kierrätettäviä. Sivukivien kierrätyksessä on vielä suuria kehitysmahdollisuuksia.

Kaivosteollisuuden ilmastopäästöt ovat maltilliset ja vähentyvät edelleen, sillä monet alan yritykset ovat korvanneet tuotannossaan fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Vesienkäsittelyn varmistaminen on yksi keskeisiä kehityskohteita, joissa on edistytty vuosien aikana paljon. Sillä alueella nähdään varmasti uusia kehitysaskeleita.

 

Hanna Luukkonen
Kaivosteollisuus ry:n ympäristöjaoston puheenjohtaja
Ympäristöpäällikkö, Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivos